Opetukselliset pelit ovat tehneet merkittävän läpimurron viime vuosina niin kodeissa kuin kouluissakin. Mutta mitä tutkimukset kertovat pelien todellisista hyödyistä lasten kehitykselle? Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät tutkimustulokset ja annamme vinkkejä sopivien pelien valintaan.

Opetuspelien vaikutus kognitiiviseen kehitykseen

Lasten aivotutkijat ja kasvatuspsykologit ovat viime vuosikymmeninä tutkineet kattavasti, miten erilaiset aktiviteetit vaikuttavat lasten aivojen kehitykseen. Pelien osalta tulokset ovat erityisen kiinnostavia.

Aktiivinen oppiminen ja neuroplastisuus

Turun yliopiston vuonna 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan lapset, jotka pelaavat säännöllisesti kognitiivisesti haastavia opetuspelejä, osoittavat merkittäviä parannuksia:

  • Työmuistissa: Opetuspelit harjoittavat tehokkaasti työmuistia, kun lasten täytyy pitää mielessään pelin sääntöjä ja strategioita.
  • Ongelmanratkaisukyvyssä: Pelit tarjoavat luontevasti pulmatilanteita, joiden ratkaiseminen kehittää loogista päättelykykyä.
  • Tarkkaavaisuudessa: Monet pelit vaativat keskittymistä ja impulssien hallintaa, mikä vahvistaa tarkkaavaisuuden säätelyä.
  • Visuospatiaalisissa taidoissa: Varsinkin laudalla pelattavat pelit kehittävät tilahahmotusta ja visuaalista päättelyä.

Neurotieteellisestä näkökulmasta tämä kaikki perustuu aivojen plastisiteettiin – niiden kykyyn muovautua kokemusten myötä. Kun lapsi toistuvasti käyttää tiettyjä aivopiirejä pelin aikana, nämä yhteydet vahvistuvat.

Matemaattiset taidot

Erityisen vahvaa näyttöä on saatu matemaattisten pelien hyödyistä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksessa (2019) seurattiin 4-8-vuotiaita lapsia, jotka pelasivat säännöllisesti numeropohjaisia lautapelejä:

  • Lasten lukumäärien hahmottaminen parani 37%
  • Peruslaskutoimitusten nopeus kasvoi 24%
  • Matemaattinen itseluottamus lisääntyi merkittävästi

Tutkijat korostavat, että matemaattisten pelien tehokkuus perustuu siihen, että ne tekevät abstrakteista konsepteista konkreettisia ja tarjoavat välitöntä palautetta. Kun lapsi oppii hauskalla tavalla, oppimismotivaatio säilyy pidempään.

Sosiaaliset ja emotionaaliset hyödyt

Kognitiivisten taitojen lisäksi pelit kehittävät myös tärkeitä sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, jotka ovat keskeisiä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle.

Sosiaalisten taitojen kehittyminen

Lautapelit ovat erinomainen tapa harjoitella:

  • Vuoron odottamista: Pelit opettavat kärsivällisyyttä ja toisten huomioimista
  • Sääntöjen noudattamista: Lapsi oppii, että yhteisiä sääntöjä on tärkeä noudattaa
  • Voittamista ja häviämistä: Pelit auttavat käsittelemään pettymyksiä ja iloitsemaan onnistumisista
  • Yhteistyötaitoja: Erityisesti kooperatiiviset pelit, joissa pelaajat toimivat yhdessä yhteistä tavoitetta kohti

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen tekemässä tutkimuksessa huomattiin, että säännöllisesti perheen kesken pelaavat lapset osoittivat parempaa kykyä käsitellä konfliktitilanteita ja tunnistaa toisten tunteita.

Emotionaalinen säätely

Pelit tarjoavat turvallisen ympäristön erilaisten tunteiden kokemiseen ja säätelyyn:

  • Jännityksen ja innostuksen sietäminen
  • Pettymysten käsittely ja sinnikkyys
  • Onnistumisen kokemukset ja itseluottamuksen kasvu

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Minna Kauppinen toteaa: "Pelit ovat kuin pienoismalli elämästä. Niissä lapsi voi turvallisesti kokea onnistumisia ja pettymyksiä aikuisen tukemana ja näin kehittää kykyään käsitellä tunteita."

Miten valita sopivat opetuspelit eri ikäisille lapsille?

Pelien hyödyt tulevat esiin parhaiten, kun ne ovat lapsen kehitystasoon nähden sopivan haastavia. Liian helpot pelit tylsistyttävät, liian vaikeat taas turhauttavat.

3-5-vuotiaat

Tässä iässä sopivimpia ovat:

  • Yksinkertaiset muistipelit: Kehittävät työmuistia ja keskittymiskykyä
  • Kuvahahmotuspelit: Vahvistavat visuaalista hahmottamista
  • Väri- ja muotopelit: Opettavat perusluokittelua
  • Helpot lautapelit: Opettavat vuoron odottamista ja sääntöjen seuraamista

Suosituksia: Väriset (Tactic), Ensimmäinen hedelmäpelini (HABA), Minilordit (Peliko)

6-8-vuotiaat

Kouluikäisille sopivia pelejä ovat:

  • Lukemisen ja kirjoittamisen pelit: Tukevat lukemaan oppimista
  • Yksinkertaiset laskupelit: Vahvistavat matemaattisia perustaitoja
  • Luonto- ja tiedepelit: Laajentavat tietopohjaa ympäröivästä maailmasta
  • Strategiset pelit: Kehittävät suunnittelutaitoja ja ongelmanratkaisua

Suosituksia: Numerosammakko (Tactic), Sanapuu (Competo), Luonnon Aarteita (Kärnan)

9-12-vuotiaat

Vanhemmille lapsille sopivat haastavammat pelit:

  • Strategiset lautapelit: Kehittävät loogista ajattelua ja pitkäjänteisyyttä
  • Tietoa lisäävät visailupelit: Kasvattavat yleissivistystä
  • Luovuutta vaativat pelit: Kehittävät mielikuvitusta ja ilmaisutaitoja
  • Monimutkaisemmat matematiikkapelit: Harjoittavat korkeamman tason matemaattista ajattelua

Suosituksia: Matikka Myllytys (Competo), Tiedekeksijät (Peliko), Kielimestarit (Tactic)

Vinkkejä vanhemmille

Tutkijoiden ja kasvatusalan ammattilaisten mukaan seuraavat käytännöt auttavat maksimoimaan opetuspelien hyödyt:

Pelaa yhdessä lapsen kanssa

Aikuisen osallistuminen pelaamiseen lisää merkittävästi oppimiskokemuksen laatua. Yhdessä pelaaminen:

  • Tarjoaa mahdollisuuden keskustella pelin aikana nousevista käsitteistä
  • Vahvistaa vuorovaikutustaitoja
  • Luo yhteisiä hetkiä, jotka vahvistavat tunnesidettä

Kiinnitä huomiota pelin valintaan

Erilaisia pelejä kannattaa vaihdella monipuolisesti, jotta eri taidot kehittyvät tasapainoisesti:

  • Valitse eri teemoihin keskittyviä pelejä (matematiikka, kieli, luonnontieteet)
  • Suosi pelejä, jotka tarjoavat sopivasti haastetta mutta eivät ole liian vaikeita
  • Etsi pelejä, jotka aidosti kiinnostavat lastasi

Aseta pelaamiselle sopivat rajat

Vaikka opetuspelit ovat hyödyllisiä, on tärkeää:

  • Pitää pelaaminen tasapainossa muiden aktiviteettien kanssa
  • Lopettaa pelaaminen, jos se alkaa aiheuttaa turhautumista
  • Keskustella lapsen kanssa pelikokemuksista

Lopuksi

Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että oikein valitut opetuspelit tukevat lasten kehitystä monipuolisesti. Ne tarjoavat hauskan ja motivoivan tavan oppia uusia taitoja ja vahvistaa jo opittuja.

Kasvatustieteen professori Liisa Rautiainen Helsingin yliopistosta tiivistää: "Kun lapsi oppii pelaamalla, oppiminen tapahtuu luontevasti ja mielekkäässä kontekstissa. Tällöin opitut taidot myös siirtyvät helpommin arkielämän tilanteisiin."

Vanhempana voit siis hyvillä mielin järjestää säännöllisiä peli-iltoja – ne eivät ole pelkästään hauskaa ajanvietettä vaan myös arvokasta kehityksen tukemista.

Kirjoittaja: Kaisa Järvinen

Kaisa on kasvatustieteen maisteri ja kahden lapsen äiti. Hän on erikoistunut pelilliseen oppimiseen ja toimii PeliPortin opetuspelien asiantuntijana.